Tiziano Cruz on pääosassa monologiesityksessä, joka pohjautuu hänen äidilleen vuonna 2020 kirjoittamiin kirjeisiin. Cruzin äiti asuu Pohjois-Argentiinassa, jonne Cruz ei pystynyt matkustamaan kotoaan Buenos Airesista ensimmäisen korona-aallon rajoitusten takia. Kirjeillään Cruz kurottaa maantieteellisten rajojen ja luokkarajojen yli ja kritisoi taloudellista, rodullista ja institutionaalista syrjintää.

Alkuperäiskansaan kuuluvana taiteilijana Cruz puhuu hänen kansansa kohtaamista kärsimyksistä valkoista ylivaltaa edustavassa järjestelmässä. Työssään hän tutkii Buenos Airesin roolia Argentiinan vallitsevassa eriarvoisuuden kulttuurissa. Teatterin väkevyyden ja kielen täsmällisyyden avulla Cruz esittää vaikean kysymyksen: mitä kehon käyttäminen taiteessa tarkoittaa hänelle maassa, jossa hänen kaltaistensa kehojen ei pitäisi edes olla olemassa?